Peikonlehden pistokas leikataan varresta niin, että siinä on vähintään yksi solmu eli nivelkohta ja mieluiten lehti, koska juuret kasvavat solmusta. Pelkkä lehti ilman solmua ei kasva uudeksi kasviksi, mutta ilmajuuri ei ole välttämätön, vaikka se usein nopeuttaa juurtumista. Pistokas juurtuu vedessä tai kosteassa mullassa, ja paras aika sen ottamiseen on kevät tai kesä.
Peikonlehti on Myrkytystietokeskuksen mukaan paikallisesti ärsyttävä, ja yhdysvaltalainen eläinsuojelujärjestö ASPCA luokittelee sen koirille ja kissoille myrkylliseksi, joten pistokkaat kannattaa juurruttaa paikassa, johon lapset ja lemmikit eivät ylety.
Mistä kohtaa pistokas leikataan
Peikonlehden varressa on solmuja, eli kohtia, joista lehti ja ilmajuuret lähtevät. Pistokas leikataan terävällä ja puhtaalla veitsellä tai saksilla noin 1–2 senttiä solmun alapuolelta, jolloin solmu jää pistokkaaseen. Emokasvi leikataan nivelkohdan yläpuolelta, jotta siihen ei jää tynkää.
Ilmajuuri pistokkaassa on hyödyksi, mutta lähteet ovat eri mieltä sen tarpeellisuudesta. Kekkilän ohjeessa pistokas istutetaan niin, että vähintään yksi ilmajuuri jää mullan alle, kun taas yhdysvaltalaisen Gardener’s Path -puutarhasivuston mukaan pelkkä solmu riittää ja ilmajuureton pistokas juurtuu hitaammin.
Juurrutus vedessä vai mullassa
Pistokkaan voi juurruttaa joko vedessä tai suoraan mullassa, ja kumpikin toimii.
| Tapa | Miten | Juuret | Hyvä tietää |
|---|---|---|---|
| Vesi | solmu veden alle, lehti pinnan yläpuolelle | noin 1–6 viikossa lähteestä riippuen | vesi vaihdetaan noin viikon välein tai heti, kun se samenee, ja juurten kasvua voi seurata |
| Multa | solmu ja ilmajuuri mullan pinnan alle, ilmava multa | noin kuukaudessa Gardener’s Pathin mukaan | multa pidetään tasaisen kosteana, ei märkänä |
Vedessä juurrutettu pistokas siirretään multaan, kun juuret ovat noin 5–7 senttiä pitkiä. Juurtumista auttaa kirkas epäsuora valo, mutta suora aurinko kuumentaa veden ja voi polttaa lehden.
Kasvualusta ja ensimmäiset viikot
Kekkilän mukaan peikonlehti kasvaa ravinteikkaassa, ilmavassa ja hiekkaa sisältävässä mullassa. Multa pidetään tasaisen kosteana, mutta pintamullan annetaan kuivahtaa kastelujen välillä, koska liikakastelu voi Kotiliesin mukaan aiheuttaa juurimätää ja lehtien kellastumista.
Pistokas viihtyy valoisassa paikassa ilman suoraa paahdetta ja huoneenlämmössä, ja Kekkilä mainitsee sopivaksi lämpötilaksi 18–22 astetta. Korkea ilmankosteus on peikonlehdelle eduksi, ja Kekkilän ohjeessa lehtiä sumutetaan usein.
Miksi pistokas ei juurru
Yleisin syy on se, että pistokkaassa ei ole solmua. Pelkästä lehdestä ja lehtiruodista ei kasva uutta kasvia, vaikka lehti voi pysyä vihreänä vedessä pitkään.
Mikäli pistokas mätänee, syy on usein liika vesi. Mullassa liian märkä kasvualusta aiheuttaa mätää, ja vedessä samea vesi kannattaa vaihtaa. Talvella juurtuminen on hitaampaa kuin keväällä ja kesällä, koska kasvu on silloin hidasta.
Juurtuneen pistokkaan hoito
Kasvukaudella peikonlehti lannoitetaan Kekkilän ja Kotiliesin mukaan viikoittain huhtikuusta syyskuuhun, ja talvella lannoitetaan Kekkilän mukaan vain muutaman kerran. Nuori peikonlehti siirretään isompaan ruukkuun keväisin, ja vanhemmalta kasvilta vaihdetaan pintamulta.
Ilmajuuria ei leikata pois, vaan ne ohjataan multaan tai tukeen. Isompi peikonlehti tarvitsee tuen, esimerkiksi sammalpylvään, jota pitkin se kasvaa. Kaikki huonekasvit eivät juurru yhtä nopeasti, ja esimerkiksi palmuvehkan pistokkaista on oma ohje, koska sen juurtuminen kestää kuukausia.
Usein kysytyt kysymykset
Ei. Juuret kasvavat solmusta, joten pistokkaassa pitää olla vähintään yksi varren nivelkohta.
Ei välttämättä. Ilmajuuri nopeuttaa usein juurtumista, mutta Gardener’s Pathin mukaan pelkkä solmu riittää. Kekkilän ohjeessa ilmajuuri istutetaan mullan alle.
Vedessä juuria näkyy lähteestä riippuen noin 1–6 viikossa, ja mullassa juurtuminen kestää Gardener’s Pathin mukaan noin kuukauden. Keväällä ja kesällä juurtuminen on nopeampaa kuin talvella.
Kun juuret ovat noin 5–7 senttiä pitkiä. Solmu ja juuret istutetaan mullan pinnan alle, ja multa pidetään tasaisen kosteana.
Myrkytystietokeskus luokittelee peikonlehden paikallisesti ärsyttäväksi kasviksi, ja ASPCA:n mukaan se on myrkyllinen koirille ja kissoille. Mikäli lapsi tai lemmikki on pureskellut lehteä, suu huuhdellaan ja tarvittaessa soitetaan Myrkytystietokeskukseen.
Kekkilän ja Kotiliesin mukaan yleisin syy on liikakastelu, kun taas kuivuus aiheuttaa lehtiin läiskiä ja kuiva ilma ruskistaa lehtien kärjet. Yksittäinen vanha alalehti voi myös kellastua luonnostaan.
Kyllä, myös aarnipeikonlehden pistokkaassa tarvitaan solmu. Kotiliesin mukaan aarnipeikonlehti on eri laji kuin jättipeikonlehti, ja se kasvaa hitaammin ja sopii pienempiin koteihin.
