Hortensian hoito riippuu ennen kaikkea lajista. Syys- ja pallohortensia kukkivat saman kesän versoilla, joten ne leikataan keväällä reilusti. Omilla vyöhykkeillään ne talvehtivat ulkona ilman suojaa. Jalohortensia tekee kukkansa edellisen vuoden versoihin, ja siksi sitä leikataan keväällä vain kevyesti ja se suojataan talveksi.
Syyshortensia menestyy lajikkeesta riippuen vyöhykkeille III–V asti ja pallohortensia vyöhykkeille I–II, suojaisalla paikalla III. Ulos istutettu jalohortensia onnistuu varmimmin etelän suojaisissa pihoissa.
Hortensian hoito lyhyesti
Ensin selvitetään laji, koska leikkaus ja talvisuojaus tehdään sen mukaan.
- Syys- ja pallohortensia leikataan varhain keväällä noin 25–60 sentin korkeuteen.
- Jalohortensiasta poistetaan keväällä vain vanhat kukinnot ja paleltuneet latvat.
- Paras paikka on puolivarjo, jossa maa pysyy tasaisen kosteana.
- Sininen väri pysyy vain happamassa maassa, eikä valkoinen hortensia vaihda väriä.
- Ruukkuhortensia talvehtii viileässä ja valoisassa noin +5…+15 asteessa.
Mikä hortensia pihassa kasvaa
Laji kannattaa tunnistaa ennen ensimmäistä leikkausta. Väärän ryhmän ohje voi viedä kesän kukat. Kukinnon muoto kertoo useimmiten lajin.
| Laji | Tunnusmerkki | Kukkii | Leikataan | Kasvuvyöhyke |
|---|---|---|---|---|
| Jalohortensia (Hydrangea macrophylla) | Pallomainen tai lautasmainen kukinto, sininen, vaaleanpunainen tai valkoinen | Edellisen vuoden versoilla, Endless Summer -tyyppiset myös uusilla | Kevyesti keväällä | I–III suojaisalla paikalla, lajikkeen mukaan |
| Safiirihortensia (H. serrata) | Lautasmainen kukinto, pienempi pensas | Edellisen vuoden versoilla, osa lajikkeista myös uusilla | Kevyesti keväällä | Lajikkeen mukaan, esimerkiksi ’Cotton Candy’ I |
| Pallohortensia (H. arborescens) | Suuri valkoinen pallokukinto, esimerkiksi ’Annabelle’ | Saman vuoden versoilla | Voimakkaasti keväällä | I–II, suojaisalla paikalla III |
| Syyshortensia (H. paniculata) | Kartiomainen kukinto, joka vaalenee ja punertuu kukinnan edetessä | Saman vuoden versoilla | Keväällä tarpeen mukaan | I–III…I–V lajikkeen mukaan, ’Mustila’ I–V |
| Köynnöshortensia (H. anomala ssp. petiolaris) | Kiipeää seinälle, valkoinen lautasmainen kukinto | Kesällä, kukat enimmäkseen latvaosassa | Kesällä kukinnan jälkeen | I–III |
Vyöhykkeet ovat taimistojen lajiketietoja, ja ne vaihtelevat saman lajin sisällä. Oman taimen etiketti on siksi tarkin lähde.
Nimet menevät helposti sekaisin. Pallohortensia tarkoittaa lajia H. arborescens eikä jalohortensian pallomaisia kukintoja. Syyshortensiaa myydään myös nimellä japaninhortensia, ja terassihortensiana myydään yleensä ruukkuun kasvatettua jalohortensiaa.
Kasvupaikka: puolivarjo ja kostea maa
Pensashortensiat viihtyvät parhaiten kevyessä varjossa, ja aurinkoisempikin paikka käy, jos maa ei kesällä kuivu. Jalohortensia on näistä herkin. Kekkilän mukaan paahde nuupauttaa sen kukintoja ja ruskistaa lehtiä.
Jalohortensialle sopii usein itäseinä, joka saa aamuaurinkoa ja jää iltapäivällä varjoon. Pohjoisseinä on pihan viilein ja varjoisin kohta. Se sopii köynnöshortensialle, joka viihtyy puolivarjossa tai varjossa.
Syyshortensia sietää sekä aurinkoa että varjoa, ja esimerkiksi ’Mustila’ kukkii varjossa myöhemmin kuin auringossa. Pallohortensia sietää puolivarjoa muita paremmin, ja aurinkoisella paikalla sen maan pitää pidättää hyvin kosteutta.
Hallakuopat ja tuuliset paikat kannattaa jättää väliin. Keväthalla vaurioittaa juuri puhjennutta kasvua, ja jalohortensialla se voi viedä samalla kesän kukat.
Istutus ja maa
Hortensia istutetaan mieluiten keväällä tai syksyllä. Astiataimen voi istuttaa koko kasvukauden ajan, kun maa ei ole jäässä, märkä eikä rutikuiva. Syksyn istutuksesta on oma ohjeensa syysistutus.
Istutuskuoppa kaivetaan hieman juuripaakkua suuremmaksi. Kekkilä neuvoo käyttämään maahan istutettaessa 2–4 säkkiä 15 litran hortensiamultaa kasvia kohden ja ruukkuun 1–2 säkkiä noin 30 sentin ruukkua kohden.
Pallohortensia viihtyy happamassa ja humuspitoisessa maassa. Syyshortensialle sopii tuore ja ravinteikas maa, joka läpäisee hyvin vettä. Köynnöshortensia kiipeää itse ilmajuurillaan, mutta alkuun se tarvitsee tueksi vaijerin tai säleikön.
Kastelu
Hortensia tarvitsee tasaisen kostean maan. Uusi istutus kastellaan ensimmäisenä kesänä aina, kun kunnon sadetta ei ole tullut 7–10 päivään, ja vakiintunut pensas helteellä ja kuivina jaksoina.
Ruukussa vesi loppuu nopeasti. Lämpimällä säällä ruukkuhortensia kastellaan päivittäin, ja kerran nuutumaan päässyt kasvi toipuu huonosti. Ruukussa pitää olla poistoreikä ja pohjalla muutaman sentin kerros ruukkusoraa, jottei vesi seiso juurilla.
Maahan istutetun hortensian juurille voi levittää vähintään viiden sentin kerroksen kompostia tai muuta eloperäistä katetta, joka pitää maan kosteana.
Lannoitus
Vakiintunut maahan istutettu hortensia ei yleensä tarvitse säännöllistä lannoitusta, ja liika lannoite tuottaa lehtiä kukkien kustannuksella. Kevyessä hiekkamaassa heikosti kasvavalle pensaalle riittää yksi lannoitus keväällä.
Sinisille hortensioille sopii havu- ja alppiruusulannoite. Kekkilän ohjeen mukaan sitä annetaan kasteluvedessä roudan sulamisesta heinäkuun alkupuolelle kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa, noin 10 grammaa kymmeneen litraan vettä.
Ruukkuhortensian oma multa riittää alkukesään. Sen jälkeen kesäkukkaravinne kasteluvedessä kerran viikossa riittää koko kesäksi.
Leikkaus lajeittain
Leikkaus on hortensian hoidossa se kohta, jossa laji ratkaisee eniten.
Syys- ja pallohortensia
Syys- ja pallohortensia kukkivat saman vuoden versoilla. Ne leikataan varhain keväällä ennen kasvun alkua. Edellisen vuoden versot lyhennetään alimman terveen silmuparin kohdalta. Pensaan runko jää silloin noin 25 sentin korkuiseksi, tai noin 60 senttiin, jos pensaasta halutaan korkeampi.
Puutarha Tahvosten ohjeessa syyshortensian edellisen vuoden kasvuun jätetään 1–2 silmuparia ja sormenpaksuisiin versoihin 3–4. Voimakas leikkaus antaa vähemmän mutta suurempia kukintoja. Lajikkeissa on eroja. Esimerkiksi ’Mustila’ ei tarvitse säännöllistä leikkausta, kun taas ’Grandiflora’ kukkii runsaimmin voimakkaan vuosittaisen leikkauksen jälkeen.
Pallohortensiaa ei leikata maan tasalle, vaikka ohjeissa puhutaan usein alas leikkaamisesta. Paikalleen jää lyhyt runko, jossa on terveitä silmupareja.
Jalo- ja safiirihortensia
Jalohortensia tekee kukkansa edellisen vuoden versoista kasvaviin uusiin versoihin. Siksi pallomaiset kuihtuneet kukinnot jätetään talveksi suojaamaan silmuja, ja ne poistetaan varhain keväällä ensimmäisen vahvan silmuparin yläpuolelta. Lautasmainen kukinto taas leikataan pois heti kukinnan jälkeen toisen lehtiparin kohdalta.
Paleltuneet latvat lyhennetään ensimmäiseen terveeseen silmupariin. Joka kevät voi poistaa tyveltä yhden tai kaksi vanhinta vartta, jolloin pensas uusiutuu menettämättä kukkiaan.
Jalohortensiaa ei kannata leikata keväällä alas. Se vie seuraavan kesän kukat, sillä tyvestä kasvavat uudet versot kukkivat vasta seuraavana vuonna. Endless Summer -tyyppiset lajikkeet kukkivat myös saman vuoden versoilla, ja siksi ne kukkivat pohjoisessa varmemmin kuin tavallinen jalohortensia.
Köynnöshortensia
Köynnöshortensia leikataan kesällä heti kukinnan jälkeen. Liian pitkät versot lyhennetään, mutta latva jätetään rauhaan. Kukat ovat enimmäkseen ylhäällä. Raju leikkaus jaetaan kolmelle tai neljälle vuodelle.
Kukan väri ja maan happamuus
Maan happamuus muuttaa vain jalo- ja safiirihortensian sinisten ja vaaleanpunaisten lajikkeiden väriä. Valkoinen jalohortensia ei vaihda väriä, mutta happamassa maassa se voi saada hennon sinerryksen ja neutraalissa punertua. Syyshortensian väriin maa ei vaikuta, vaan kukinto muuttuu itsestään kukinnan edetessä.
RHS:n mukaan sininen pysyy, kun maan pH on noin 4,5–5, ja neutraalissa maassa (pH noin 6,5–7) kukat ovat vaaleanpunaisia. Valmiin hortensiamullan pH on noin 4,9.
Hortensiansinistäjissä on alumiinisulfaattia, ja niitä käytetään pakkauksen ohjeen mukaan. Hyvin kalkkipitoisessa maassa sinistäjä ei toimi, jolloin sininen hortensia kasvatetaan ruukussa happamassa mullassa. Vaaleanpunaisen sävyn saa pysymään puhtaana, kun multaan sekoitetaan kalkkia.
Talvisuojaus
Syyshortensia on hortensioista talvenkestävin, ja sen kestävimmät lajikkeet menestyvät vyöhykkeelle V asti. Pallohortensian versot voivat joinain talvina paleltua maahan asti, mutta kasvi versoo keväällä uudelleen.
Jalohortensian talvisuojaksi kerätään lehtiä versojen päälle ja peitetään ne havuilla. Suojaus on tärkein nuorelle taimelle sen ensimmäisinä talvina, ja keväällä taimen voi suojata hallaöiltä harsolla. Pallomaiset kuihtuneet kukinnot jätetään paikalleen, koska nekin suojaavat silmuja.
Ruukussa kasvava jalohortensia siirretään talveksi viileään ja valoisaan sisätilaan. Ylen ohjeessa lämpötila on +5…+10 astetta ja Kekkilän ohjeessa noin +10…+15 astetta. Talvella kastellaan vähemmän. Kevättalvella kastelua ja lannoitusta lisätään vähitellen, ja ruukku viedään ulos vasta, kun yöhallat ovat ohi.
Lahjahortensia sisällä
Kukkakaupan ruukkuhortensia on samaa lajia kuin puutarhan jalohortensia, mutta se on kasvatettu lämpimässä. Sisällä viileä paikka on paras. Valoisa ikkuna sopii, mutta suorassa auringossa kasvi kuivuu herkästi.
Lahjahortensia kastellaan runsaasti, mutta suojaruukkuun ei saa jäädä vettä. Kun kuihtuneet kukinnot leikataan pois, kasvi tekee uusia kukintoja ja haarautuu tiiviimmäksi. Sininen lahjahortensia voi punertua tavallisessa mullassa, koska sininen väri vaatii happaman mullan.
Kesäksi lahjahortensian voi viedä ulos, kun yöt pysyvät lämpiminä. Talvetuksesta ohjeet eroavat. Kekkilän mukaan kasvin voi istuttaa suojaisaan ja happamaan paikkaan ja suojata talveksi, kun taas Ylen ohjeessa kukkakaupan hortensia talvetetaan sisällä. Viileä ja valoisa sisätila on varmempi vaihtoehto.
Hortensian lisäys pistokkaista
Hortensia lisätään helpoimmin pehmeistä pistokkaista, jotka otetaan saman kesän versoista niiden ollessa vielä pehmeitä, RHS:n ohjeessa keväästä keskikesään. Pistokkaasta kasvanut taimi kukkii yleensä kahden tai kolmen vuoden kuluttua.
Miksi hortensia ei kuki
Jalohortensian kukat jäävät useimmiten tulematta väärän leikkauksen takia. Jos pensas leikataan keväällä alas tai kesällä liian myöhään, samalla lähtevät seuraavan kesän kukkasilmut. Toinen syy on talvi. Paleltuneet versot ja keväthallan vaurioittamat silmut eivät kuki.
Liika lannoitus vähentää kukkasilmuja. Köynnöshortensia kukkii vasta 3–5 vuoden ikäisenä, joten nuoren köynnöksen kukattomuus on normaalia.
Jos lehdet kellastuvat suonten välistä, syy voi olla kalkkipitoinen maa, josta juuret eivät saa rautaa. Kelaattirauta auttaa osittain, ja jos sitä joutuu antamaan joka vuosi, hortensia siirretään ruukkuun happamaan multaan.
Usein kysytyt kysymykset
Riippuu lajista. Syys- ja pallohortensia leikataan varhain keväällä ennen kasvun alkua noin 25–60 senttiin. Jalohortensiasta poistetaan keväällä vain vanhat kukinnot ja paleltuneet latvat, ja köynnöshortensia leikataan kesällä kukinnan jälkeen.
Ei kannata. Pallohortensia leikataan voimakkaasti, mutta alimmat terveet silmuparit jätetään, jolloin runkoa jää noin 25 senttiä. Se kukkii samana kesänä uusilla versoilla.
Yleensä siksi, että pensas leikattiin keväällä alas tai sen silmut paleltuivat talvella tai keväthallassa. Jalohortensian kukat tulevat edellisen vuoden versoille, ja niiden pitää säilyä talven yli.
Syys- ja pallohortensia kestävät omilla vyöhykkeillään, syyshortensian kestävimmät lajikkeet vyöhykkeelle V asti. Jalohortensia talvehtii ulkona vyöhykkeillä I–III suojaisalla paikalla talvisuojan kanssa, ja ruukussa kasvava jalohortensia talvetetaan sisällä.
Vain jalo- ja safiirihortensian sinisiä ja vaaleanpunaisia lajikkeita voi sinistää. Sininen pysyy happamassa maassa, jonka pH on noin 4,5–5, ja apuna käytetään hortensiamultaa tai alumiinisulfaattia sisältävää sinistäjää.
Kesäksi kyllä, kun yöt pysyvät lämpiminä. Talveksi ohjeet eroavat, ja varmin tapa on talvettaa kasvi viileässä ja valoisassa sisätilassa noin +5…+15 asteessa.
Jalohortensialle sopii itäseinä, jossa on aamulla aurinkoa ja iltapäivällä varjoa. Syyshortensia sietää aurinkoa, ja köynnöshortensia viihtyy myös pohjoisseinällä.
Ensimmäinen askel on katsoa kukinnon muoto ennen kevään leikkausta. Laji ratkaisee sekä leikkauksen että talvisuojan. Ruukussa kasvavan hortensian kesähoito on koottu terassihortensian hoito-ohjeeseen.
