Puutarhassa näkyvä käärme on Manner-Suomessa joko myrkyllinen kyy tai vaaraton rantakäärme. Kyyn tunnistaa yleensä selän sahalaitakuviosta ja rantakäärmeen niskan keltaisista läiskistä. Molemmat ovat rauhoitettuja, mutta pihapiirissä olevan kyyn saa siirtää pois. Kyyn puremasta mennään aina lääkäriin, ja purtu raaja pidetään matkalla mahdollisimman liikkumattomana.
Kyy vai rantakäärme: näin erotat ne
Suomessa elää kolme käärmelajia. Kolmas, kangaskäärme, on harvinainen ja elää vain Ahvenanmaalla. Mantereen pihoilla vaihtoehtoja on siis kaksi. Laji.fi:n tuntomerkkien mukaan erot näkyvät selässä, päässä ja silmissä.
Kyyn selässä kulkee tumma sahalaitakuvio, joka ei kuitenkaan näy jokaisella yksilöllä yhtä selvästi. Pohjaväri on harmaa tai punaruskea, ja koiraat ovat yleensä harmaita ja naaraat ruskeita. Pää on litteä ja kolmiomainen, silmät punaiset ja silmäterä pystysuora kuin kissalla. Kyy on tanakka ja melko lyhyt, harvoin yli 65 senttiä pitkä.
Rantakäärmeen tunnistaa parhaiten niskan kellertävistä läiskistä, jotka erottuvat jo kauempaa. Läiskien väri vaihtelee valkoisesta oranssiin, ja osalta ne puuttuvat. Muuten rantakäärme on vihertävän- tai ruskeanharmaa ilman sahalaitaa. Pää on pyöreä, silmäterä pyöreä ja vartalo kyytä solakampi. Se on Suomen suurin käärme ja kasvaa usein yli 75-senttiseksi.
Kokonaan mustia yksilöitä on molemmissa lajeissa, eikä mustaa rantakäärmettä ja mustaa kyytä ole helppo erottaa toisistaan. Juuri ennen nahanluontia silmät muuttuvat sinertävän harmaiksi, eikä silmän väristä ole silloin apua. Mustaa käärmettä on siksi turvallisinta kohdella kuin kyytä.
Miksi käärme tulee pihalle
Käärmeet hakeutuvat paikkoihin, joissa on lämpöä, suojaa ja ruokaa. Kyy syö etupäässä myyriä, hiiriä ja päästäisiä ja viihtyy siksi kivikoissa, kiviaitojen raoissa, puupinojen alla ja pitkässä heinässä metsän reunalla. Aurinkoinen kallio tai talon kivijalan seinusta on sille hyvä lämmittelypaikka.
Rantakäärme syö pääasiassa sammakoita ja kaloja ja liikkuu siksi lammikon, ojan ja rannan lähellä. Se on myös ainoa Suomen matelija, joka munii munia. Munat se laskee lahoavaan kasaan, kuten kompostiin, lantakasaan tai lehtikasaan, jossa maatuva aines pitää ne lämpiminä. Kompostin luota löytyvä käärme on siksi usein rantakäärme.
Rauhoitus: mitä käärmeelle saa tehdä
Luonnonsuojelulain mukaan kaikki Suomen matelijat ovat rauhoitettuja, myös kyy. Rauhoitettua eläintä ei saa tappaa, pyydystää eikä tahallaan häiritä.
Kyystä laissa on yksi poikkeus. Pihapiirissä olevan tai ihmiselle tai kotieläimelle vaaraa aiheuttavan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää muualle, ja vasta jos siirtäminen ei onnistu, sen saa tappaa. Rantakäärmettä poikkeus ei koske. Se saa jäädä rauhaan, vaikka sen näkeminen säikäyttäisi.
Kyytä ei kannata lähteä siirtämään paljain käsin eikä lenkkareissa. Mikäli siirto tuntuu vieraalta, käärmeen voi jättää rauhaan ja pitää lapset ja koiran poissa siitä kohdasta, kunnes se on lähtenyt.
Kun kyy puree ihmistä
Kyyn purema voi olla hengenvaarallinen. Myrkytystietokeskuksen mukaan vakavan myrkytyksen riski on suurin pienillä lapsilla, raskaana olevilla, iäkkäillä ja perussairautta sairastavilla. Osa puremista on kuivia, jolloin kyy ei eritä myrkkyä lainkaan, mutta sitä ei voi tietää etukäteen.
Puremakohta on yleensä kipeä, turvonnut ja sinimusta. Lisäksi voi tulla pahoinvointia, oksentelua ja tajunnan häiriöitä. Kyyn myrkky voi aiheuttaa myös allergisen reaktion, jonka merkki on nopeasti alkava hengitysvaikeus.
Toimi näin:
- Pidä purtu raaja mahdollisimman liikkumattomana, esimerkiksi lastoittamalla, ja kanna lapsi tai purtu henkilö pois paikalta. Liikkuminen nopeuttaa myrkyn leviämistä.
- Ota sormukset, kello ja kiristävät vaatteet pois puremaraajasta ennen kuin turvotus alkaa.
- Lähde lääkäriin. Kyyn purema vaatii aina lääkärin arvion, vaikka oireet olisivat lieviä.
- Soita 112, mikäli purrulla on hengitysvaikeuksia, hän kouristelee tai menee tajuttomaksi.
Kipuun voi antaa parasetamolia, mutta tulehduskipulääkkeitä kuten ibuprofeenia vältetään. Kyytabletit eivät kuulu ensiapuun, koska niiden tehoa kyyn pureman hoidossa ei ole osoitettu. Neuvoa saa Myrkytystietokeskuksesta numerosta 0800 147 111 ympäri vuorokauden.
Kun kyy puree koiraa
Koiran purema osuu yleensä kuonoon tai tassuun. Puremasta lähdetään eläinlääkäriin heti, vaikka koira vaikuttaisi pirteältä. Koira pidetään matkalla mahdollisimman liikkumattomana, pieni koira kannetaan autoon. Ihmisille tarkoitettuja tulehduskipulääkkeitä ja kyytabletteja koiralle ei anneta.
Näin vähennät käärmeitä pihalla
Käärmeestä pääsee harvoin kokonaan eroon, jos tontti rajautuu metsään tai rantaan. Kohtaamisia saa kuitenkin vähennettyä, kun piha ei tarjoa suojaa ja lämpöä aivan oleskelualueen vieressä.
Nurmikko kannattaa pitää lyhyenä leikkipaikan, terassin ja kulkureittien ympärillä, ja puupinot, risukasat ja kivikasat on hyvä siirtää kauemmas talosta. Sama koskee kompostia, johon rantakäärme munii mielellään. Heinikossa ja marjapensaiden alla saappaat ja pitkät housut suojaavat jalkoja.
Lapsille riittää yksi sääntö: käärmettä ei kosketa, vaan siitä kerrotaan aikuiselle.
Usein kysyttyä
Onko rantakäärme vaarallinen?
Ei ole. Rantakäärme on myrkytön eikä ole vaaraksi ihmiselle tai lemmikille. Se on silti rauhoitettu, eikä sitä saa siirtää.
Saako kyyn tappaa omalla pihalla?
Vain jos siirto ei onnistu. Luonnonsuojelulain mukaan pihapiirissä olevan tai vaaraa aiheuttavan kyyn saa ottaa kiinni ja siirtää, ja tappaa sen saa vasta viimeisenä keinona. Rantakäärmettä ei saa tappaa eikä siirtää.
Mihin aikaan vuodesta kyyt liikkuvat?
Kyyt talvehtivat yleensä syyskuusta huhti- tai toukokuuhun, ja pohjoisessa talvi on pidempi. Keväällä ne lämmittelevät aurinkoisilla paikoilla, ja silloin niihin törmää pihalla helpoimmin.
Auttavatko kyytabletit kyyn puremaan?
Eivät. Niiden hyödystä kyyn puremassa ei ole näyttöä, eivätkä ne korvaa lääkäriä. Tärkeintä on pitää purtu raaja liikkumatta ja lähteä hoitoon.
Mitä teen, jos en tiedä, purriko kyy?
Toimi kuin purija olisi kyy. Pidä raaja liikkumatta, seuraa turvotusta ja hakeudu lääkärin arvioon. Myrkytystietokeskuksesta saa neuvoa ympäri vuorokauden numerosta 0800 147 111.
Onko musta käärme kyy?
Voi olla. Mustia yksilöitä on sekä kyissä että rantakäärmeissä, eikä niitä erota toisistaan varmasti ilman lähempää tarkastelua. Mustaa käärmettä kannattaa kohdella kuin kyytä ja pysyä siitä etäällä.
Houkutteleeko komposti käärmeitä?
Komposti voi houkutella rantakäärmettä, joka munii lämpimään lahoavaan kasaan. Kyytä komposti ei houkuttele samalla tavalla, mutta sen läheltä löytyvät myyrät voivat tuoda sen pihalle.
Elääkö Suomessa muita käärmeitä?
Kyyn ja rantakäärmeen lisäksi Suomessa elää kangaskäärme, joka on harvinainen ja elää vain Ahvenanmaalla. Se on myrkytön, mutta se litistää uhattuna päänsä kolmiomaiseksi ja muistuttaa silloin kyytä.

